Helsinkiin muuttaneet lääneittäin ja maakunnittain 1917-2016
Suomi ja Helsinki ovat muuttuneet menneen sadan vuoden aikana valtavasti väestönkasvun ja erityisesti muuttoliikkeen johdosta. Pääkaupunkiin on virrannut väkeä maakunnista, mutta muuttovirtaa on ollut toiseenkin suuntaan. Mutta mistä maakunnista väkeä on Helsinkiin muuttanut ja milloin? Tänä päivänä vastauksia on helppo löytää kiitos avoimen datan.
Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on runsaasti kaupunkitietoa, jota julkaistaan avoimena datana Helsinki Region Infoshare -palvelun kautta. Datan avaaminen mahdollistaa julkisen tiedon hyödyntämisen koneluettavassa muodossa täysin vapaasti ja maksuttomasti eri tarkoituksissa.Dataa siis löytyy ja samalla kasvaa tarve data-analyytikoille. Kevyttä data-analysointia voi kokeilla tehdä itsekin esimerkiksi avoimilla ohjelmistoilla, joita löytyy internetistä runsaasti. Verkosta löytyy myös avointa lähdekoodia, jota kannattaa myös tarpeen tullen hyödyntää. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa nykyään kehittämiensä ohjelmistojen lähdekoodeja avoimesti, mikäli jakamiselle ei ole juridista estettä.
Tämä visualisointi on tehty täysin avoimen datan pohjalta ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Visualisointi kuvastaa maassamme tapahtunutta valtaisaa muuttoliikettä, mutta samalla haluamme tuoda esille, että visualisoinnin tausta-aineistot ovat vapaasti kenen tahansa hyödynnettävissä avoimena datana hri.fi -palvelussa. Samoin visualisoinnin lähdekoodia voi vapaasti hyödyntää edelleen.
Meillä on Suomessa on vahva ja monipuolinen osaamispotentiaali sekä avoimesti ja vapaasti hyödynnettävissä olevia arvokkaita tietovarantoja, joita kannattaa ja on syytä hyödyntää yhteiskuntamme hyväksi!
1917
Helsingissä oli 155.735 asukasta vuonna 1917 ja nyt väkiluku on kasvanut 645.000:een. Väestön määrä on siis nelinkertaistunut itsenäisyyden aikana. Helsinki kasvoi erittäin nopeasti 1920- ja 1930-luvuilla, keskimäärin 3,3 prosentin vuosivauhtia. Kasvu tuli kokonaan muualta Suomesta muuttaneista, koska kuolleiden määrä oli lähes yhtä suuri kuin syntyneiden. 1930-luvun alun pulavuodet näkyvät erityisesti vuonna 1931, jolloin kirjattiin peräti 17.400 asukkaan muuttovoitto. Kasvu kiihtyi 1930-luvun loppua kohti, kunnes Talvisota katkaisi kehityksen. Tulijat olivat lähtöisin Uudenmaan lisäksi useimmiten Hämeen, Turun ja Porin sekä Viipurin lääneistä. Siirtokarjalaisten asuttaminen kasvatti sodan jälkeen Helsingin väestöä huomattavasti. Uudellamaalla asui 1940-luvun lopulla 70.000 Karjalasta lähtenyttä, joista pääosa Helsingissä.
1946
Sotien jälkeen tehtiin suuri alueliitos vuonna 1946, joka toi yli 50.000 uutta helsinkiläistä. Vuosina 1948-1966 Helsinki kasvoi tasaisesti ja nopeasti, keskimäärin 2 % vuodessa. Kaupunkiin alkoi muuttaa aikaisempaa selvästi enemmän asukkaita, mutta myös poismuutto kasvoi, joten muuttovoitto, joka oli keskimäärin 6.500 asukasta vuodessa, alkoi pienentyä. Muuttajia alkoi nyt tulla enemmän myös kauempaa, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneistä Tuona aikana syntyivät kuitenkin ensin suuret ikäluokat ja kuolleisuus laski, joten vain 60 prosenttia Helsingin väestökasvusta johtui muuttovoitosta.
1968
Suuri käänne tapahtui 1960-luvun lopulla. Kohonnut elintaso ja sen myötä asumistason parantaminen käänsivät Helsingin väestönkasvun naapurikuntiin, vaikka asuntoja rakennettiin paljon. Tulomuutto väheni maakunnista, joista alettiin nyt muuttaa myös Ruotsiin. Helsingin väkiluku putosi vuoden 1968 lopusta 1970-luvun loppuun 42.000 hengellä. Vastaavasti Espoo ja Vantaa kasvoivat nopeasti, Vantaalla väestönkasvu jopa ylitti 10 prosenttia useana vuonna 1970-luvun alussa. Helsingin kasvu oli sen sijaan hyvin vaatimatonta 1990-luvun alkuun saakka.
1994
1990-luvun lama näkyi Helsingissä poismuuton vähenemisenä, kun asukkaat eivät heikon työllisyyden oloissa hankkineet uusia asuntoja ja väljyyskehitys pysähtyi. Tulomuuttoa vielä vauhditti kotikuntalain muutos vuonna 1994, mikä mahdollisti tilapäisesti Helsingissä asuneiden, erityisesti opiskelijoiden muutot vakinaisiksi asukkaiksi. On arvioitu, että tämä toi noin 7.000 uutta asukasta Helsinkiin.
1990-luvun alussa käynnistyi ulkomaalaisten muutto Suomeen, johon Neuvostoliiton hajoamisella oli iso rooli. Aikaisemmin ulkomaalaisten muutoilla ei juurikaan ollut merkitystä Helsingin väestönkasvussa.
2000
Laman jälkeen 1990-luvun jälkipuolella seudun talous elpyi ja työllisyys koheni. Asuntomarkkinat pääsivät taas vauhtiin halpojen eurokorkojen siivittämänä ja alkoi ns. Nurmijärvi-ilmiön aika, kun helsinkiläiset muuttivat sankoin joukoin kehyskuntien pientaloihin. 2000-luvulle tultaessa seudulle tärkeä ICT-sektori ajautui vaikeuksiin, ja tulijat muusta Suomesta Helsinkiin vähenivät. Helsingin muuttotase kääntyi negatiiviseksi, ja vuosina 2002-2004 väkiluku jopa laski, yhteensä 672 hengellä. Muualta Suomesta tuleva muutto tulee nyt pääosin muiden suurten kaupunkiseutujen kautta, koska maaseudulta muuttoalttiiden nuorten ikäluokat ovat jo varsin pieniä.
2005
Helsingin kasvu alkoi taas 2005, kun talous taas lähti rullaamaan, ja samalla ulkomailta tuleva muutto kasvoi, erityisesti Virosta. Vuosikymmenen lopulla alkanut talouden taantuma pitkittyi, mikä heikensi varsinkin nuorten asemaa asuntomarkkinoilla, ja nuoret perheet jäivät aikaisempaa useammin pieniin asuntoihin Helsingin kantakaupunkiin. Tämä sekä kaupunkimaisen asumisen renesanssi alkoivat kasvattaa Helsinkiä ennätyksellisen nopeasti. Vuosien 2012-2014 suurempaa muuttovoittoa joutuu hakemaan 1960-luvun alkuvuosilta. Vuonna 2015 Suomeen tullut suuri turvapaikanhakijajoukko kasvattaa tällä hetkellä omalta osaltaan Helsinkiä, osa heistä muualta Suomesta muuttavina.